Tämän sivuston kehittely sai alkukipinänsä halutessani selventää muille ihmisille minkälaisia netin kautta tapahtuvaa hyökkäilyä itseeni on kohdistunut. Tietoturva-asioista kertominen vaatii taktikointia. Yksittäisen tietoturvadilemman voi sijoittaa osaksi hyvinkin suuria kokonaisuuksia, eikä sitä kokonaisuutta voi ilman jäsentelyä tarjota ymmärrettäväksi yhdeltä istumalta, koska monikaan ei jaksaisi käsitellä sitä tietomäärää. Jos kyse olisi keskustelufoorumilla keskustelusta tai face-2-face -keskustelusta, auttaisi, kun pujahtaa selityskokonaisuuteen sisään jostain kohtaa ja koittaa pitää kuulijan/lukijan tarkoituksenmukaisella reitillä niin kauan, kunnes tavoiteltu kokonaisuus on saatu selitettyä. Tällä sivustolla pyrin jäsentelemään tiedon pieniin ja selkeisiin osiin ja toivon parasta. Kävin myös heittämässä pari kolikkoa kaivoon ja esitin toiveen.
Ihan alkuun ehdottaisin lukemaan tekstin Päätös esitutkinnasta. Se kertoo kuinka käytönnössä käy, jos kokeilet saada tietoturva-asioita ratkottua poliisin avustuksella. Yksityiskohtaisempi ja monisäikeisemman tapahtumakuvauksen olen esittänyt tekstissä Tietoverkon kautta tapahtuvasta häirinnästä. Muihin sivulla oleviin teksteihin olen pyrkinyt liittämään kuvia tai tekemään muuten lukemiskokemuksesta vaihtelevampaa, mutta nämä kaksi ovat ihan silkkaa tekstiä.
Taustastani sen verran, että olen opiskellut kaksi 2 vuotta mediatekniikkaa ammattikorkeakoulussa ja linjanvaihdon jälkeen puolisen vuotta tietotekniikkaa siihen lisäksi, sekä puuhastellut vapaa-ajallakin runsaasti tietotekniikan ja netin parissa. En ole tietoverkkojen asiantuntija, mutta lisäilen tietojani senkin aiheen suhteen, silloin kun se tuntuu tarpeelliselta.
Eräs tämän sivuston tarkoitus on toimia puhtaasti käsiteltyjen aiheiden esittelytarkoituksessa, ikäänkuin sanoen "tälläinenkin on mahdollista". Lähtökohtaisesti tarkoitukseni ei tässä yhteydessä ole maalailla minkäänlaisia dystopioita. Vaikkakin, tosiasia on, että tietoturvaongelmia ei ole mahdollista estää täysin millään muulla tavoin kuin sallimalla tietoverkon ylin hallinta ja valvonta viranomaisten käsiin. Tällä hetkellä viranomaisilla ei ole oikeutta tarkkailla dataliikennettä (esim. internetliikenne, GSM, 3G, WLAN, muu langaton viestintä) kuin törkeiksi määriteltyjen rikosten kohdalla, mutta ne jotka haluavat kokeilla kräkkerin taitojaan voivat tehdä sen melko vapaasti, ilman kummempaa kiinnijäämisen riskiä.
Huom! Obs! Tarkoituksenani ei myöskään ole sanoa, että pitäisi palata takaisin aikaan jolloin koko mokomaa tietokonetta ja internettiä ei vielä ollutkaan.
a) laitteet, joihin on tarkoituksellisesti sisällytetty takaportteja ja etähallinnan mahdollistavia aukkoja
b) infrared pass filter
c) ei-kaivattuja meemejä hylkivä palomuuri aivoille
d) tiedonhippuset, joita systemaattisesti keräämällä voi muodostaa aikalaisprofiileja jostain henkilöstä
e) GPS-pohjainen ihmisen salajäljitys (vrt. geokätkentä), jossa alati pienenevä GPS-lähetin on piilotettuna kohteen käyttämiin henkilökohtaisiin kulkuneuvoihin, yhdistettynä peliin osallistujien omin aistein tekemiin havaintoihin ja näiden havaintojen pelipalvelimelle lähettämiseen
f) GMS ja 3G -verkot
A. Pohjustus

RFID (Radio frequency identification), eli radiotaajuinen etätunnistus on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttäen RFID-tunnisteita. RFID-tunniste tai suomenkielisellä nimellä saattomuisti, on pieni laite, joka voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa, tai liimata jälkikäteen tarralla. RFID-tunnisteet sisältävät antennin voidakseen lähettää ja vastaanottaa radiotaajuisia kyselyitä RFID-lähetin-vastaanottimelta.
B. Optimistinen näkökulma
C. Pessimistinen näkökulma
Eräs tietoturvan kannalta ongelmallinen asia on RFID-tagien luvaton kopiointi, ja sitä kautta mahdollistuu laitteiden, esineiden ja ihmisten identiteetin väärentäminen. RFID-tagit itsessään eivät vähimmillään sisällä mitään muuta tietoa kuin yksilöllisen ID-koodin (passiivinen virtalähteetön tunniste), joka mahdollistaa esim. laitteiden ja ihmisten kulunvalvonnan. Aktiiviset RFID-tunnisteet sisältävät virtalähteen ja niiden kantomatka on pidempi, sekä niissä on oma ROM-muistinsa (Read Only Memory), johon voi tallentaa paljonkin tietoa kuten matkustettaessa tarvittavia tietoja (laajat henkilötiedot, sormenjälki, valokuva, jne.).
C.1. Demonstraatioita ja työkaluja
C.2. Sanastoa, uutisointia ja artikkeleita
A. Pohjustus

WLAN on langaton lähiverkko, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. WLAN:illa tarkoitetaan yleensä IEEE:n 802.11-standardin eri versioita. Nämä versiot eroavat toisistaan tiedonsiirtonopeuden, ominaisuuksien (mm. salaus ja kantomatka) ja käytettävän radiotaajuuden mukaan.
B. Optimistinen näkökulma
C. Pessimistinen näkökulma
Toistaiseksi yleisimmät käytössä olevat standardin versiot ovat 802.11g (2003) ja 802.11i (2004). Jälkimmäinen mahdollistaa laitteiden autentikointiin ja tiedonsalaukseen käytettävistä protokollista toistaiseksi kehittyneimmän eli WPA2:sen käytön. WEP on heikoin ja helposti murrettavin. WPA on parempi, mutta sen seuraajaa WPA2:ta ei ole mahdollista ottaa käyttöön läheskään kaikissa myynnissä olevissa laitteissa. Murtautuminen voi kohdistua salasanan murtamiseen brute-force -menetelmällä ellei jopa suoranaiseen arvaamiseen, protokollatason design-flaw -ongelmien ja laitteiston ohjelmointivirheiden hyödyntämiseen.
Yhdistettynä käyttöjärjestelmätason tietoturvaongelmiin, salasanalla suojattuun langattomaan verkkoon murtautujan on mahdollista murtautua myös langattomaan verkkoon liittyneisiin tietokoneisiin. Murtautuja ei välttämättä ilmennä olemassaoloaan mitenkään, vaan hän voi hyödyntää ns. man-in-the-middle -taktiikkaa ja määrittää WLANin dataliikenteen kulkemaan varsinaisen WLAN-tukiaseman sijaan oman laitteistonsa kautta — dataliikennettä reaaliaikaisesti analysoiden tai tallettaen sen myöhempää tarkistelua varten.
C.1. Demonstraatioita ja työkaluja
C.2. Sanastoa, uutisointia ja artikkeleita
A. Pohjustus

Bluetooth on lyhyen kantaman radiotekniikkaan perustuva langaton tiedonsiirtotekniikka, jonka tarkoituksena on ollut korvata kaapelit matkapuhelinten, PC:n, tulostinten ja muiden oheislaitteiden välillä.
B. Optimistinen näkökulma
C. Pessimistinen näkökulma
Bluetooth-verkossa tietoturva muodostuu uuden laitteen autentikoinnista sekä siirrettävän tiedon salauksesta. Bluetoothin versio 2.1:n määritykset otettiin käyttöön vuonna 2007. Edellinen versio 2.0 julkaistiin vuonna 2004. Monet laitteet, jotka ovat hyökkäyksillä alttiita tukevat vasta versiota 2.0. Avainsanoja ovat mm. bluebugging, bluejacking ja bluesnarfing.
C.1. Demonstraatioita ja työkaluja
C.2. Sanastoa, uutisointia ja artikkeleita