Tekstit

Sivuston tarkoituksesta

Tämän sivuston kehittely sai alkukipinänsä halutessani selventää muille ihmisille minkälaisia netin kautta tapahtuvaa hyökkäilyä itseeni on kohdistunut. Tietoturva-asioista kertominen vaatii taktikointia. Yksittäisen tietoturvadilemman voi sijoittaa osaksi hyvinkin suuria kokonaisuuksia, eikä sitä kokonaisuutta voi ilman jäsentelyä tarjota ymmärrettäväksi yhdeltä istumalta, koska monikaan ei jaksaisi käsitellä sitä tietomäärää. Jos kyse olisi keskustelufoorumilla keskustelusta tai face-2-face -keskustelusta, auttaisi, kun pujahtaa selityskokonaisuuteen sisään jostain kohtaa ja koittaa pitää kuulijan/lukijan tarkoituksenmukaisella reitillä niin kauan, kunnes tavoiteltu kokonaisuus on saatu selitettyä. Tällä sivustolla pyrin jäsentelemään tiedon pieniin ja selkeisiin osiin ja toivon parasta. Kävin myös heittämässä pari kolikkoa kaivoon ja esitin toiveen.

Ihan alkuun ehdottaisin lukemaan tekstin Päätös esitutkinnasta. Se kertoo kuinka käytönnössä käy, jos kokeilet saada tietoturva-asioita ratkottua poliisin avustuksella. Yksityiskohtaisempi ja monisäikeisemman tapahtumakuvauksen olen esittänyt tekstissä Tietoverkon kautta tapahtuvasta häirinnästä. Muihin sivulla oleviin teksteihin olen pyrkinyt liittämään kuvia tai tekemään muuten lukemiskokemuksesta vaihtelevampaa, mutta nämä kaksi ovat ihan silkkaa tekstiä.

Taustastani sen verran, että olen opiskellut kaksi 2 vuotta mediatekniikkaa ammattikorkeakoulussa ja linjanvaihdon jälkeen puolisen vuotta tietotekniikkaa siihen lisäksi, sekä puuhastellut vapaa-ajallakin runsaasti tietotekniikan ja netin parissa. En ole tietoverkkojen asiantuntija, mutta lisäilen tietojani senkin aiheen suhteen, silloin kun se tuntuu tarpeelliselta.

Eräs tämän sivuston tarkoitus on toimia puhtaasti käsiteltyjen aiheiden esittelytarkoituksessa, ikäänkuin sanoen "tälläinenkin on mahdollista". Lähtökohtaisesti tarkoitukseni ei tässä yhteydessä ole maalailla minkäänlaisia dystopioita. Vaikkakin, tosiasia on, että tietoturvaongelmia ei ole mahdollista estää täysin millään muulla tavoin kuin sallimalla tietoverkon ylin hallinta ja valvonta viranomaisten käsiin. Tällä hetkellä viranomaisilla ei ole oikeutta tarkkailla dataliikennettä (esim. internetliikenne, GSM, 3G, WLAN, muu langaton viestintä) kuin törkeiksi määriteltyjen rikosten kohdalla, mutta ne jotka haluavat kokeilla kräkkerin taitojaan voivat tehdä sen melko vapaasti, ilman kummempaa kiinnijäämisen riskiä.

Huom! Obs! Tarkoituksenani ei myöskään ole sanoa, että pitäisi palata takaisin aikaan jolloin koko mokomaa tietokonetta ja internettiä ei vielä ollutkaan.

Mitä tulossa?

a) laitteet, joihin on tarkoituksellisesti sisällytetty takaportteja ja etähallinnan mahdollistavia aukkoja
b) infrared pass filter
c) ei-kaivattuja meemejä hylkivä palomuuri aivoille
d) tiedonhippuset, joita systemaattisesti keräämällä voi muodostaa aikalaisprofiileja jostain henkilöstä
e) GPS-pohjainen ihmisen salajäljitys (vrt. geokätkentä), jossa alati pienenevä GPS-lähetin on piilotettuna kohteen käyttämiin henkilökohtaisiin kulkuneuvoihin, yhdistettynä peliin osallistujien omin aistein tekemiin havaintoihin ja näiden havaintojen pelipalvelimelle lähettämiseen
f) GMS ja 3G -verkot






Osio: Tekstit
Julkaistu 01.02.2008. Lisää del.icio.usiin

Metallisesta pallosta heijastuneen kuvajaisen etätarkkailu

Faktaa peileistä

Määritelmän mukaan peili on heijastava pinta joka on riittävän tasainen muodostaakseen kuvajaisen [1]. Kuvajaisen laatuun, joka esineen pinnalle muodostuu, vaikuttavat pinnan kyky heijastaa valoa samassa kulmassa suhteessa pinnan normaaliin [2], valon tulokulma, pinnan topologia [3] ja materiaalin taitekerroin [4]. Jos pinta on muodoltaan kupera, kaareva tai pallon muotoinen [5], rinnakkaiset valonsäteet hajaantuvat eri suuntiin, riippuen siitä mihin kohdin ja missä tulokulmassa ne pallon pintaan osuvat.

Kuva 1. Pallon muotoinen peili ja sen osaheijastuma.

Pinnan epätasaisuus vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka selkeä kuvajaisesta muodostuu. Jos pinta on epäsäännöllisen karhea, selkeää kuvajaista ei muodostu, koska valonsäteet heijastuvat sinne tänne. Tätä kutsutaan diffuusiheijastukseksi [6]. Materiaalit, joilla on sileä pinta ilmenevät kiiltävinä ja valoa tasaisesti heijastavana, karheiden pintojen ilmenetessä mattapintaisina [3].

Kuva 2. Erilaisilla joka kodista löytyvillä esineillä on erilaisia heijastusominaisuuksia. Putkipihdit omaavat varsin hyvät heijastusominaisuudet. Huomaa kuvajaisen erottuvuuden heikkous karheissa kohdissa.
Kuva 3. DVD-aseman kuoret heijastavat valoa erittäin heikosti
Kuva 4. Jopa antistaattinen suojapussi heijastaa sekin valoa suhteellisen hyvin, mutta siitä ei helposti saa riittävän latteaa tasoa, vaan kuvajainen näyttäytyy vedenomaisen lilluvana.

Kuvajaisen vääristymisestä

Kun heijastava taso ei ole lattea, vaan kuvajainen on "kääriytynyt" jonkin muun muodon pinnalla, kuvajainen vääristyy [7]. Jos kyse on esim. pullistuma-vääristymästä, kuvajaisen keskellä oleva vaikuttaa suhteettoman suurelta. FishEye-efekti on samankaltainen.
Kuva 5. Pullistuma-efekti.
Kuva 5. Fisheye-efekti.
Kuva 6. Kattolampun kehikon pallomainen, hyvin heijastava metallinen pidike.
Kuva 7. Toinen kuvakulma.

Hypoteesi + vääristymän korjaamisesta

Jos halkaisijaltaan 2 sentin mittainen pinnaltaan erittäin tasainen ja hyvin heijastava pallon muotoinen metallikappale riippuisi huoneiston katosta, voisi sitä kuvata kameralla kaukaakin ja saada otettuun kuvaan zoomaamalla selville miltä huoneistossa näyttää, pienimpiä yksityiskohtia myöten — kuten kolmen metrin päässä metallisesta pallosta avoinna olleen sanomalehden aukeaman tekstisisältö.

Tietenkään pallon kautta ei voisi nähdä sitä, mitä jää pallon vastakkaisella puolelle. Ja koska pallo vääristää kuvajaista, olisi tarpeen korjata tämä vääristymä ohjelmallisesti. On mahdollista, että jotkin ohjelmat osaavat kuva-analyysinsa pohjalta määrittää millainen vääristymä on kyseessä ja tehdä korjaukset automaattisesti. DxO Optics Pro vaikuttaa sen tapaiselta ohjelmalta, joka saattaisi soveltua tähän tarkoitukseen. Image Trendsillä näyttää oleva Fisheye-vääristymän korjaukseen Photoshop-plugini. PTLensin sivuilla on hyviä esimerkkiä aiheesta.

Tosin, näppärä ja matemaattisesti osaava koodannee itse omat ohjelmansa. Mahdollisesti myös sopivilla objektiiveillä korjaus onnistuisi ilman ohjelmallista jälkikäsittelyä. Nikonin PC-Nikkor ei välttämättä aivan juuri sopiva ole, mutta sinnepäin kumminkin perspektiivinkorjauksineen. Tamronin sivuilta löytyy vääristymien korjaamisesta hieman enemmän kuvaa ja tietoa. Tosin, melkoinen objektiivi saa olla, jos saa korjattua esim. seuraavanlaisen vääristymän:

Kuva 8. Lähikuva metallisesta pidikkeestä.

Viitteet

Tekstissä käytetyt kuvat (c) 2008 Marko Seppänen, paitsi kuva miehistä jättimäisen peilipallon äärellä on Public domainia, kuten on myös kuva miehestä talon äärellä.